Ilmastonsuojelun luoma päästökauppajärjestelmä jakaa ilmastonsuojelun saralla toimivia kansalaisjärjestöjä kahtia. Toiset järjestöt kannattavat lämpimästi markkinamekanismien käyttöä ilmastonsuojelussa, toisten mielestä päästökauppa on täysin epäonnistunut.

 

Vuonna 1997 solmittu Kioton ilmastopöytäkirja loi maailmaan päästökauppajärjestelmän, jota melko varmasti laajennetaan entisestään Kööpenhaminassa paraikaa neuvoteltavassa uudessa ilmastosopimuksessa. Maailmaan on syntynyt ns. vihreä kapitalismi eli markkinamekanismeja ympäristönsuojelussa hyödyntävä ajattelutapa.

 

Ympäristönsuojelun ja markkinamekanismien yhteensopivuutta ei kovin usein aseteta kyseenalaiseksi. Mutta tietyt kansalaisjärjestöt tekevät sen, erityisesti kehitysmaiden näkökulmaa ajavat järjestöt.
Yksi niistä on Amsterdamissa toimiva Transnational Institute. Järjestön päästökauppa-asiantuntijan Oscar Reyes suhtautuu ilmiöön epäillen:

 

- Päästökauppa muuttaa ilmastonmuutosongelman pelkäksi taloustieteeksi, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että energiantuotantomme on liian saastuttavaa. Tavoitteena ei pitäisi olla ilmastokysymysten muuttaminen talouteen sopiviksi, vaan talouden muuttaminen ilmastoa vahingoittamattomaksi, sanoo Reyes.

 

Hän on sitä mieltä, että päästökauppa on tähän mennessä epäonnistunut. Päästöt eivät ole vähentyneet, mutta sen sijaan suuret yritykset ovat saaneet valtavia tukisummia, näin esimerkiksi energiayhtiöt Euroopassa.

 

Myös monet puhtaan energian hankkeet kehitysmaissa ovat aiheuttaneet suuria sosiaalisia ongelmia, joista kaiken lisäksi teollisuusmaat ovat saaneet päästöoikeuksia. Reyes mainitsee vesivoimahankkeet Aasiassa, Intian Maharashtrassa rakennetun tuulipuiston, jonka seurauksena ihmiset joutuivat kodittomiksi. Jopa paljon arvostelluista palmuöljyistutuksista voi saada päästöoikeuksia.

 

- Suuryhtiöt ovat saaneet usein suuria tukisummia, ja paikalliset ihmiset joutuneet kärsimään. Järjestelmä on hyvin ongelmallinen ja kaukana oikeudenmukaisesta, sanoo Oscar Reyes.

 

Kansalaisjärjestökentälle onkin syntynyt joukko "ilmasto-oikeudenmukaisuuden" puolesta taistelevia kansalaisjärjestöjä. Yleensä ne ovat etelän järjestöjä. Yhdysvaltalaiset järjestöt puolestaan pitävät päästökauppajärjestelmää oivana tapana taistella ilmastonmuutosta vastaan.

 

Greenpeace, joka niinikään on aktiivinen ilmastoasioissa, asettuu ääripäiden puoliväliin. Ilmastokoordinaattori Kaisa Kosonen kansainvälisestä Greenpeacesta sanoo, että Greenpeace hyväksyy valtioiden välisen päästökaupan, mutta lopettaisi kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisiin hankkeisiin liittyvät päästöoikeudet tykkänään.

 

Jaana Kanninen, Kööpenhamina

 

YLE Uutiset / Jaana Kanninen, Kööpenhamina

 

source: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/kuka_hyotyy_paastokaupasta_1260028.html